Aholansaari ja Ukko-Paavo Ruotsalainen ovat keskeisiä nimiä herännäisyyden synnylle
Joona Raudaskoski (kirjoitus on julkaistu Herättäjä-Yhdistyksen kustantamassa NuoriYty-lehdessä 1/2012)
Herännäisyyden tunnetuin hahmo on nilsiäläinen talonpoika Ukko-Paavo eli Paavo Ruotsalainen. Herännäisyys ei kuitenkaan syntynyt Ukko-Paavon aikana eikä hänen toimestaan sellaisena liikkeenä, kuin me sen tunnemme. Hänen persoonsa ja ajattelunsa vaikutus meidän aikamme körttiläisyyteen on kuitenkin kiistaton.
Ukon aikaan 1800-luvulla herätyksellä tarkoitettiin voimakasta uskonnollista kokemusta ja synnintuntoon tulemista. Tällaisia olivat pienten joukkojen hurmokselliset herätyskokemukset. Ne johtivat uudenlaisen kirkon virallisesta jumalanpalveluselämästä irralliseen hartauden pitoon ihmisten kodeissa. Yksityinen hartaudenharjoitus oli kuitenkin rikollista toimintaa 1700- ja 1800-lukujen Suomessa. Tämän vuoksi viranomaiset eivät katsoneet suopeasti Ukko-Paavoa ja muita heränneiden johtajia.
Jo Ukko-Paavon aikana heränneiden joukko oli monimuotoinen. Nykyisen kaltaista järjestäytynyttä joukkoa saati yhdistystä ei ollut. Ihmisiä sitoi yhteen heidän samanlainen kokemuksensa Jumalasta. Ukon kuoleman jälkeen joukko kuitenkin hajaantui.
Herätysten ja Ukon perintö ei kuitenkaan hävinnyt, vaan vietti muutamien vuosikymmenten hiljaiseloa seuratuvissa. Tämän hiljaiselon päätti Wilhelmi Malmivaaran toteuttama körttejä koonneen Hengellisen kuukauslehden ja myöhemmin sisälähetysseura Herättäjän perustaminen. Siitä voi katsoa alkaneen meidän tuntemamme herännäisyyden historia.
Murheen alla veisaa heleimmin
Herännäisyys on aina ollut maallikkoliike. Se on syntynyt täysin tavallisten ja usein oppimattomien ihmisten kerääntyessä yhteen jakamaan tuntojaan omasta riittämättömyydestä Jumalan edessä.
Samalla körttiläisyys on myös vahva kirkollinen liike. Se toimii Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä ja on antanut sen elämään merkittävän panoksen. Liikkeen vaikuttajahahmoissa on edelleen pappeja piispoista seurakuntapastoreihin.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta sisälähetysseura Herättäjän perustamisesta. Matkan varrella Herättäjä-Yhdistykseksi nimensä muuttaneella yhdistyksellä on ollut valtava merkitys körttiläisen perinteen säilymiselle ja siirtymiselle meidän sukupolvellemme.
Tärkein yhteen kokoava asia on ollut Herättäjän kustantama Siionin virret. Wilhelmi Malmivaaran toimittamassa laulukokoelmassa tiivistyy kaikki herännäisyydessä keskeiseksi koettu: syntisyyden tunto, ihmisen riittämättömyys Jumalan edessä, kaiken voittava armo ja huononakin Jumalalle kelpaaminen.
Niiden perustan muodostavat ruotsista 1700-luvulla suomeksi käännetyt virret. Kokoelmaa on täydennetty useaan otteeseen matkan varrella. Viimeisimmän meneillään olevan uudistuksen näkyvin saavutus on ollut Siionin virsien lisävihkon käyttöönotto muutamia vuosia sitten.
Mistä avun saisin?
Osa elävää perintöä on ollut aina huomion kiinnittäminen lapsiin ja nuoriin. 1900-luvun alussa aloitti Helsingissä toimintansa Heränneiden ylioppilaskoti. Se on vaikuttanut laajasti herännäisyyteen seurojensa ja asukkailleen jaettavaksi antamansa herännäisyyden lämpimän ilmapiirin kautta.
Nykyisin Heränneiden ylioppilaskoteja toimii Helsingin lisäksi Joensuussa, Oulussa ja Kuopiossa. Kaikilla kodeilla on aktiivista seuratoimintaa ja niiden ovet ovat avoimia uusille ja vanhoille ystäville.
Aholansaaren kannalta yksi merkittävimmistä Herättäjän toiminnan muodoista nykyään on nuoriso- ja opiskelijatyö. Aholansaari onkin erityisesti herännäishenkisen nuorisotyön merkittävin keskus. Toinen merkittävä nuorisotyön keskus Lapuan Wanha Karhunmäki. Herättäjän rippikoulut, isoskoulutukset, varhaisnuorten leirit ja muut nuorten kokoontumiset keräävät ystäviä veisaamaan Paavon pirtin tunnelmaan vuodesta toiseen.
Näissä paikoissa on helppo kokea herännäisyyden keskeisin sisältö. Vanhaan ja turvalliseen perintöön yhdistyy jokaisen veisaajan uusi ääni. Pirtin lattialankkujen rakoja tuijotellen syntyy jatkossakin moni seurapuhe evääksi matkalle.
”Sen turvin jaamme yhdessä kuin Kristus elämämme kuunnellen, käyden vierellä, auttaen käsillämme.” (SV 311 edellisessä v. 1972 laitoksessa)
Herännäisyyden historiasta ja nykypäivästä voit lukea lisää Herättäjä-Yhdistyksen kotisivuilta.
Katso dokumentti körttiläisistä vuodelta 1968 Ylen Elävästä arkistosta dokumetti körttiläisistä.