Aholansaaressa sijaitseva Paavon pirtti on suojeltu museokohde
Paavo Ruotsalainen asui Aholansaaressa kahteen otteeseen. Ensin Soukan torpassa torpparina 1817-20 ja toistamiseen talollisena Paavon pirtissä vuodesta 1830 aina kuolemaansa 1852 asti. Ennen nykyisessä käytössä olevaa nimeä saarta kutsuttiin Ruotsalaksi tai Markkalaksi.
Paavon pirtin vanha pääty on valmistunut 1830-luvulla. Kohdalle, jossa Paavo on perimätiedon mukaan lukenut Raamattua, istutettiin Nilsiän ensimmäisillä herättäjäjuhlilla kuusi. Sen latva katkesi vuoden 2012 talvimyrskyssä.
Aholansaari säilyi Ruotsalaisten perillisten omistuksessa aina vuoteen 1913, jolloin sen osti Varpaisjärven kirkkoherra Kleofas Hyvämäki. Saaren vanha päärakennus omaperäisine kuisteineen on Hyvämäen rakennuttama. Rakennus on ensimmäisen kerran peruskorjattu 1960- ja 70- luvuilla, ja se oli pitkään majoituskäytössä. Keväällä 2019 valmistuneessa peruskorjauksessa aiempi lautavuoraus on purettu ja rakennus on palautettu hirsipintaiseksi. Rakennus toimii nykyisin koulutus- ja juhlatiloina eli edelleen myös rippikoululaisten käytössä kesäisin.
Sotien jälkeen saari lohkottiin kolmeksi tilaksi, joista pohjoisosan kaksi uutta tilaa asutettiin maanhankintalain perusteella. Päärakennuksen seutu jäi ruustinna Edit Hyvämäelle, jolta Herättäjä-Yhdistys sen peri tämän kuoltua 1955. Herättäjä-Yhdistys perusti Aholansaarisäätiön, johon vuonna 1969 tulivat mukaan Kainuun, Jyväskylän ja Portaanpään herännäisopistot. Samana vuonna säätiö osti toisen maatiloista. Näin se sai haltuunsa 150 hehtaarin kokoisesta saaresta 50 hehtaaria.
Sittemmin niin nuorten kuin vanhojenkin rakastamaan Saareen on rakennettu leirikirkko, rantamökkejä, rivitalotyyppisiä majoitustiloja ja kaikkia palveleva päärakennus. Siellä sijaitsevat juhlasali, kokoushuone, ruokasali ja toimisto. Päärakennus valmistui 1989 ja vihittiin käyttöönsä alkuvuonna 1990. Aholansaaren uusin rakennus on huoneistohotelli Sepänpaja, joka valmistui 2009.
